Vintage-ruusut huurrelasimaljassa

Naistenpäivän ruusuni kestivät todella pitkään. Nyt kuivattelen niitä kauniiksi koristeiksi. Ruusut ovat saaneet violettiin vivahtavan sävyn pintaansa. Värin vintage-henki miellyttää minua. Asettelin ne lasikaappiin turvallisesti Kissa-Kuningattaren tassuilta piiloon. Huurre- ja kirkaslasisten astioiden ja tarve-esineiden joukossa värisävy on romanttisen kaunis piriste.

Kuivatut ruusut

Väriskaalassa tulisi siirtyä kohti kevään aurinkoisia sävyjä, mutta itse kuitenkin olen mieltynyt näihin murrettuihin sävyihin omatekoisesti kuivatetuissa ruusuissa. Niissä säilyvät elävästi muistot vielä juhlapäivien siirryttyä kaukaiseen historiaan. Tallella on omat valmistujaisruusuni sekä merkkipäiväruusuja kuin myös tyttärien lakkiasruusutkin.

Itselläni kuivakukat ovat esillä lasikaapeissa, joihin eivät pölypallerot tai Kuningatar-kissa pääse käsiksi. Kysymykseksi vaan jää, että kauanko niitä jaksaa säilyttää?

Kuvan kauniit kukat lepäävät egyptiläisessä maljassa, millä jo sinänsä on oma saagansa ankarine tinkimisineen ja kauppakujilla myyjän kanssa hitsaajan perässä juoksemisineen. =D

Leppoisaa viikonloppua kevättä odotellessa.

Krakeloitunut vanha kannu

Kaunis käyttöesine ja pala kulttuurihistoriaa.

Ajan patinaa ja upeata krakeloitumista, eikä tummuminenkaan ole kuin aitouden tae.

Löysin tämän paikallisesta kirpputoriliikkeestä. Siihen kuului myös upea vesiastia, mutta myyjä oli asettanut sen hinnan niin korkealle, joten tyydyin pelkkään kannuun.