30.10.2011

Aika aikaa kutakin

Ajan mittaaja.
Aika.  
  • Sitä miettii, mihin aika kuluu ja mistä se aika tulee... 
  • Mikä on se kiire, mikä laittaa juoksemaan kilpaa ajan kanssa?
  • Minne on kiire juosta ajan kanssa? 
  • Aika on vaativa, mutta näkymätön.
  • Ajan kulun kyllä näkee jo tässä iässä. 
  • Aika tuntuu välistä juoksevan pakoon, kun yrittää saada aikaan jotakin ja aika vaan loppuu kesken.
Ajaton.
  •  Ajattomuus ei äkkiseltään tunnu muodikkaalta, vaikka jotakin sen nimissä mainostetaan.
  •  Ajattomuus olisi ajattelematonta vastuunkantoa.
Ajallaan. 
  • Kaikki on nykymaailmassa tapahduttava enemmän kuin vähemmän ajallaan.  
  • Aika limittyy elämäsi rytmiin huomaamatta; ruokasi valmistuu ja kotiasikin vartoidaan ajastuksella. 
  • Hoidat työsi, tehtäväsi, laskusi, kirjasi, vierailusi jne. ajallaan

Ajankohtainen.
  • Ajankohtaista on taas ajoittaa elämä oikeaan aikaan.
  • Aika on elää uudessa ajassa - talviajassa.

20.10.2011

Pilvilinnat ja unelmamökit





Kädentaidot harrastuksena on äärettömän laaja kuin äärettömyys itse. Vielä ei ole tullut mielikuvitukselle suitsia, eivätkä aluevaltaukset ole loppuneet. On ollut onni, että juuri kädentaidot kaikkine kirjoineen on sitä minulle ominta harrastusmaailmaa. Minusta vain on niin kivaa vaihtaa välillä tekemisestä toiseen ja taas jonkun ajan kuluttua palata edelliseen. Jos harrastukseni ominaislaatu olisi vähemmän hajauttava ;) , se lienisi kuolettavan tylsä. Joku voisi todeta tähän, että tyypillinen kaksosluonne, mikäli on uskominen horoskooppeihin.

Kun suuret linjat alkavat olla järjestyksessä, voi sitä siirtyä piipertelyn pariin. Piipertelyksi kutsun minimalistisen maailman kulissien luomista; työkaluna pinsetit ja silmillä omia kakstehoja vahvemmat tiimari-lisäplussat.    

Kuvat ovat pikkaraisesta hääpuodistani. Ostin brittiläisen boxin muutama vuosi sitten ollessani Helsingin Messukeskuksessa Kädentaitomessuilla. Eräässä myyntiständissä myitiin nukkekotitavaroita ja mm. 15 x 20 cm kokoisia pikkupuoteja. Sattumoisin jäljellä oli vain liha- ja hääkauppa, joten viimeksi mainittu oli houkuttelevampi. Siitä se lähti. Pikkupuodin tekeminen oli hauskaa ja edullistakin. Mielikuvitukselliset ideat saivat rönsytä, kun askartelukaapin kätköistä etsin yhtä sun toista tavaraa ihan sillä silmällä.

Ajan myötä haasteet ovat kasvaneet ja nukketaloprojektini ovat kasvattaneet kokoaan. Perheessä on kaksi monikerroksista brittiläistä taloa, joista toisen skaala on 1:12 ja toinen on kokoa 1:10. 

19.10.2011

Syyshorros vai muuten vaan uninen olotila

Pyörät pyörivät vain hetken sohjon valtakunnassa.

Lokakuun sateiden piiskaus ja tauoton peltikaton taonta ei tuo mieleen samanlaisia positiivisia tunteiden läikähdyksiä kuin elokuisen loppukesän ropinat ja takkatulen räiske. Ei. Siinä on jo niin paljon enemmän uhoa. Tehot on väännetty kaikkein voimakkaimmille kierroksille ... dramatiikkaa. 
~   ~   ~ 
Talvihorros tai -uni olisi meikäläiselle loistava keksintö ... toisaalta pallonpuoliskon näillä leveyksillä talven elämyksistä luopumisessa menisi melko suuri osa vuodesta ohi. Joten maapallolla kalotin läheisyydessä eläjänä - minun on otettava elämässä vastaan siedätystä mustasta sadekaudesta aina valkoisen lumen hohtoon ja siitä vihdoin kaikkivoipaan elämän vihreyteen saakka.   
~   ~  ~ 
Joo. Odotan jo kevättä kuin Muumimamma konsanaan.  Mammailua on tullut harrastettua sadetta kuunnellessa. Mammailuksi kutsun kotoilussa sukkapuikkojen heiluntaa. Lähes kaikkien rakkaiden jalat on sukitettu säiden kylmetessä. Vielä muutamat.

11.10.2011

Blogi-tunnustus


Kukapa ei piristyisi, kun mainitaan, että bloggaaja on:  
iloinen, innostunut, positiivinen ja intohimoisesti blogiaan tekevä.


Huomasitte varmaan, että harmaa arki puhkesi kukkaan :)  

Haltiakummi on tsempannut allekirjoittanutta samanhenkistä bloggaaja-kollegaa ja ojentanut minulle tunnustuksen omassa blogissaan. Hänen blogissaan luovuus kukkii. Haltiakummi    tekee onnistuneesti käden käänteessä iloa ja valoa ympäristöönsä. Lukijani voitte piipahtaa kurkistamassa tunnustuksen antajan Haltiakummi nimistä blogia, klikkaamalla nimeä. 

Tunnustukseen liittyi muutamia tehtäviä: 
1) Kiittää tunnustuksen antajaa. 2) Kertoa kahdeksan asiaa itsestään. 
3) Jakaa tunnustus kahdeksalle blogille. 4) Kertoa tunnustuksesta heille. 

Kahdeksan asiaa itsestäni:
1) Olen pikkarainen eli lyhyempi kuin Napoleon.
2) Kouluaikaani osui ainoastaan yksi vaivainen luokkaretki, jolloin olin sairas. Harmitti. Ammatinvalinnassa otin tilanteen talteen ;) 
3) Kouluaikana sukkien neulomiseen kului lukukausi. ;) Tätä nykyä puikot suihkivat sukat kahteen iltaan. 
4) Perheemme on onnistunut saamaan viisaan lemmikkikissan, jota Kuningattareksi kotioloissa tituleerataan. 
5) Olen matkustellut paljon - mutta maanosista Australia on vielä valloittamatta.
6) Olen opiskellut kahdeksaa kieltä, joista kolme on jo historian havinaa. 
7) Olen yhdeksänkertainen täti.
8) Kummilapsia on lähes molempien käsien sormet. Kaukaisimmat kummilapset löytyvät Aasiasta ja Etelä-Amerikasta.

Kahdeksan tunnustusta blogeille, joita ilomielin suosittelen teidän kaikkien luettavaksi. Näistä kaikista saa uutta tuulta elämän purjeisiin. Sana on hallussa. Kiitos heille arkeni ilostuttamisesta. 

6.10.2011

Moderni ja urbaani harmaa arki




Olen ollut valitettavasti niin kiireinen, että blogikirjoittelu on jäänyt väistämättä hunningolle. Toisaalta mitäpä sitä anteeksi pyytelemään, sellaista tämä ruuhkavuosissa eläjän harmaa arki pahimmillaan tai parhaimmillaan on. 

Syksy tuntuu jäsenissä. Olo on kuin maahan lässähtäneellä märällä koivunlehdellä - eli ei hääppöinen.  Arkinen taaperrus kilpailee harmaudessaan syksyisen sadesään kanssa. Tavoitteena valosta tuntuu olevan jossakin kaukana häämöttävä (kenties) valkoinen joulu ja pieni hengähdystauko. 

Harmaata kaupataan nykyään muodikkaana värinä. Sitä pitäisi olla urbaani ja moderni olotila samalla kertaa. Nojaa. Onhan harmaa ehkä pieninä pläjäyksinä kotioloissa seinällä arvokkaankin näköistä, mutta harmaa arki ei minusta saa itsessään gloria-huutoja kimpoamaan, vaikka mustavalkoisten vintage-leffojen ystävä olenkin. 


Visuaalisesti kiehtovat pienet harmautta katkaisevat yksityiskohdat, mausteet, vivahteet tai millä ikinä niitä rusinoita arkipullassa lähtisi kutsumaan - niin kotiseinällä kuin tosiarjessa, ovat ne arvokkaat ajoittain pienin hetkin harmaata arkea kristallisoivat poikkeamat. Ei lainkaan harmaa lause...


Ehkä olen niin pateettinen, koska olen auringon- ja kesänlapsi.