7.8.2012

Syötävän kaunista


Syksyssä hohtavat kylläiset värit jo elokuussa. Värikylläisyyttä ovat ilokseni hohtaneet viimeisten ruusujen ja punaisten viinimarjojen rinnalla myös hyötypuutarha. Puutarhassa touhutessa ja satoa sisään kerätessä olen iloinnut käsin kosketeltavasta värikkyydestä ja siitä, miten kauniita syötävät raaka-aineeni ovat. 

Pieneksi piristykseksi aulaan astujalle olen aina vuodenaikojen mukaan kerännyt kuistin oven suuhun kulloiseenkin aikaan sopivia asetelmia. Kauas ei asetelmaani tarvitse lähteä etsimään materiaalia. Olen siinä onnellisessa asemassa, että ulko-ovesta puutarhaan kävellessä voin poimia mitä näyttävämpiä asetelmia. 

Kauniilta näyttävät punasipuli, oregano ja kehäkukka myös fammun perintövaasissa.




5.8.2012

Muutama korillinen mehua







Sunnuntai on kulunut Mehumaijalla mehustamisessa ja muutama marjapiirakkakin on tullut samalla leivottua. 

Marjapensaita tuli reipas kymmenen vuotta sitten innostuksessa istutettua neljätoista talolla jo ennestään olleiden neljän lisäksi. Työtä riittää, koska nämä marjapensaani eivät ole kelvanneet kaiken  parturoiville kauriille ollenkaan. Vaikka mielelläni pientä harvennusta marjapensaisiin olisin suonut esimerkiksi euroopanmarjakuusen luurangoksi syönnin sijasta. 

Marjapensaat ovat olleet kuitenkin ilon aihe muillekin kuin omalle pesueelle. Ystävät ja sukulaiset ovat saaneet käydä poimimassa niin paljon kuin talouksissa tarvetta on riittänyt. Toistaiseksi marjoja on jäänyt jäljelle vielä tämänkin jälkeen lintujen namupaloksi. Saan siis olla onnellinen tuottoisista marjapensaistani. Ilmeisesti ne tuli istutettua oikein otolliseen paikkaan.

Taidanpa taas siirtyä keittiön puolelle Mehumaijan ääreen pullotuksiin. Huomenissa lienee hillojen vuoro.


3.8.2012

Rasiallinen ajatuksia





 
 



Kuukausi vierähti nopeasti. Pidin hengäsdystauon bloggaamisesta. Kuukauden aikana tuli käväistyä muutamassa vanhan tavaran liikkeessä, sisustuspuodeissa ja lueskeltua niin käsityö- kuin sisustuslehtiä ja -kirjallisuutta, että tietää missä sitä mennään. Kotia ehostettiin sieltä ja täältä tapettiliisterin, pensselin ja vasarankin voimin. Joten loma meni suurimmaksi osaksi kotoilussa.

Oman pesän kanssa puuhastelu on minusta rentouttavaa, ei lainkaan pakkopullaa. Sitä tuntee olevansa rentoutunut, vaikka  pitkää päivää on tehty ja hiki on  virrannut. Lopputulos on aina palkitseva. Ja sitten yleensä työn päätyttyä on jo uudet ideat seuraavasta puuhasta mielessä. Joten mitä sitä oikein olisikaan, jos ei olisi tätä kotoilua.


Kuukausi tuotti puuhastelun ohella myös ajatusten virtaa. Kun on tavallaan aikaa pysähtyä  arjen pyörteistä (vaikka siellä telineillä heiluisikin), sitä syntyy tilaa ajattelulle. Todella tärkeätä. Kuin myös se, että niitä ajatuksia sai jaettua ja jalostettua ystävien kesken.

Kauniin ajatuksin on painettu tämä blogitekstin kuvasarjan rasia, mikä muistuttaa elämässä niin arjessa kuin vapaalla keskittymisestä siihen olennaiseen.

Mukavaa alkanutta elokuuta kaikille lukijoilleni.