Helmihyasintit kutsumassa kevättä kotiin

Kesäaikaan siirryimme tänä viikonloppuna ja kohti kevättä olemme reippaasti kulkemassa kohta alkavan huhtikuun aikana. Halusin kovasti löytää kotiin pientä keväistä piristystä, vaikka etelässä ulos katsoessa silmä ei voi välttyä huomaamasta melko suuria lumikasoja. Kaipa ne siitä vappuun mennessä sulavat. Yritystä siihen suuntaan on ollut, kun vettä on satanut kiitettävästi välillä.

Tänään ostin ruokapöytään helmihyasintit aivan erityistä tarkoitusta varten. Helmililja eli helmihyasintti (Muscari armeniacum) on myrkyllinen, joten sen meidän Kuningatar jättänee omaan rauhaansa ja sillä tavalla sopiva pöydän koristeeksi. Muut perheessä eivät ole kiinnostuneet kukan syönnistä. Muistanette varmaan, että kissamme on heikkona kukkiin.

Päinvastoin meillä oli odotettavissa juhlava päivällinen. Vanhin poikani kotitaloudesta innostuneena tarjosi perheelle päivällisen ja halusin asettaa juhlalliseen pöytään kauniit keväiset kukat. Päivällisellä saimme syödä maittavan ja eksoottisen tacopiirakan (tacopaj) ja jälkiruoaksi nuori kokki valmisti suklaaraemuffinseja.

Toisaalta onkin hyvä, että rantakelit antavat vielä  tovin odottaa itseään, kun hetken tässä menee näitä päivän herkkujakin sulatellessa.

Mukavaa alkavaa viikkoa! 

Sininen hetki

Kaunis on talvinen värimaisema. Kauniina hohtavat hanget ja mystiset siniset hetket luovat oman pohjoisen eksotiikkansa. Upea skandinaavinen talvi.

Olen oppinut katselemaan suomalaisen maiseman väritystä vasta vajaa kymmenen vuotta sitten, kun silmiäni avaamaan tarvittiin australialaisen punaruskean aavikon reunamilla ikänsä kasvanut vaihto-oppilaamme. Puhuimme neljästä vuodenajasta ja hän näki visuaalisena ihmisenä meillä väritysten mukaan kaksi: valkoisen ja vihreän. =) Mielenkiintoinen ja opettavainen näkemys. Valkoinen onkin melko tuttu asia talvesta, mutta vihreän näkemystä piti miettiä hetken. Vihreys on niin joka paikasta työntyvä valtaväri keväästä kesän kautta hamaan syksyyn, että sille olin ainakin minä tullut jo immuuniksi. Tämän kansainvälisen elämänkoulun jälkeen avasin silmäni uudelleen suomalaisen luonnon värikauneudelle.

Sininen on kiehtova talviväri. Sinisestä hetkestä puhutaan talvisena valoilmiönä auringonlaskun aikaan, mutta yllä olevat kuvat olen ottanut varjoisasta paikasta iltapäivän auringossa.

"Talven sininen hetki koittaa, kun valo vähenee ja vie mennessään värit kirkkaimmasta alkaen. Auringon laskeuduttua maisemaa valaisee taivaankannesta sironnut valo, jossa vallitsevat siniset, lyhyet aallonpituudet. Taivaan sininen valo tekee myös lumeen lankeavista varjoista sinisiä."
(Yliopistolehti 20/1995)

Kevät on saapunut

Kauniit kukkameret koristavat nurmikkoja. Ne ovat kuin luonnon omat korut. Ihanat värit.

Saaristomeren sinisyys

Väri oli kerrassaan upea sininen, eikä meren sohjoinen pintakaan hassumpi ollut. Luonnon mestarillista taidetta Saaristomerellä keskellä parhainta talvea.