20.5.2012

Kuistin keinutuoli



Olen jo kesää kohti orientoitumassa. Se tarkoittaa itseni ulkoistamista. Mielelläni istun ulkona ja teen yhtä sun toista. Puuhastelen puutarhassa. Istun nauttimassa linnunlaulusta joko puutarhassa tai meren rannalla. Katselen  ja ihmettelen elämää. Pensselit heiluvat ja vasarakin saattaa paukkua. Sadesäällä sujautetaan ompelukone käyntiin. Jossain vaiheessa kirjoittelen sukukronikkaa mapillisesta sukututkimuksia. Joten lyhyesti ilmaistuna kaikkea mahdollista ja mahdotonta on yleensä tuupattuna kesätekemiseksi. Kesäloman lopussa sitten voin taas todeta, että puoliakaan en ehtinyt tehdä.

Pihalla istahtaessani on monesti riittänyt puinen riuku kantojen välissä aurinkoisella paikalla, vaikka perinteisiä pihakalusteitakin on. Kantopaikastani olen saattanut seurata sisiliskojen kirmaamista Kuningatarta pakoon. Puisella  "penkillä" on kahvi maistunut ruhtinaallisen hyvältä jo alkukeväästä lähtien.

Ylläolevissa kuvissa on viimeisimpiä löytöjä pihasisustukseen. Sattumalta eräästä kaupasta kottikärryn rengasta etsiessämme vastaan tuli tällainen täydellinen citymummon keinutuoli. Ajanhammas oli nakertanut tämän kuistin valkoiset puukalusteet jo takkapuukuntoon, joten tämä rautarouvan malli oli oiva löytö pyykin kuivamisen odotelluun kodinhoitohuoneen kuistilla.


19.5.2012

Vintage- lokerikko




Lokeroitumishistoriani alkaa 1990-luvun alkupuolella helsinkiläisestä muoviliikkeestä hankitusta lokerikosta. Se on palvellut monenlaista säilyttämistä. Olen vaihtanut tarralappuja aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Jossain vaiheessa punainen lokerikko läpinäkyvine laatikoineen siirtyi komeroon piiloon. Viimeisin tehtävä on ollut palvella askartelutarvikkeiden säilönä laventelinsinisen kaappini syvyyksissä. Punainen kun ei nyt tällä hetkellä kuulu oikein kotini päällimmäisiin värimaailmoihin.

Jatkuvasti saatavilla olevat harrastetavarat ovat joutuneet hieman varioidumman lokeroinnin kohteeksi. Viime aikoina langat, nauhat, helmet yms. ompelutarvikkeet olen jaotellut maalaamiini pikkuisiin koreihin. Kivoja katsella, mutta toisaalta pölyä kerääviä. Käteviäkin ne toisaalta ovat, kun voi näppärästi poimia asioita ompelukoneen yli korista. Korien väritys tietty mukailee nykyistä vaaleaa sisustuslinjaa.

Eräässä sisutukseen suuntautuneessa kirjakerhossa on tarjolla kirjallisuuden lisäksi asiaan kuuluvia oheistuotteita. Tilasin tämän pienen ja näppärän laatikoston sieltä. Ihan vain kokeeksi, ajattelin. Kuva kun ei aina kerro totuutta tilattavista tuotteista. Mutta ihan minun huusholliini sopiva pieni tilaihme sieltä postista saapui. Nyt sain kaikki ylimääräiset nauhanpätkät ja helmet lajiteltua omiin lokeroihinsa. Kun kaikki ovat "kotiutuneet" oikeisiin lokeroihin, niin kirjoitan kauniit nimilaput.


8.5.2012

Grillimestarin essut




Ajattelin laittaa kivat kuvat karibiahenkisistä, värikkäistä ja keväisistä essuista.  Tällaisia mieltä piristäviä essuja erilaisille emännille (miksei isännillekin) löytyi taannoiselta Chicagon reissulta.

Näistä sai hyviä ideoita käyttää kaikki kangaslaatikon viimeisetkin palaset hyötykäyttöön. Siinähän yhdessä istuttaessa grillin äärellä jutun juurta olisi riittämiin, kun illan emäntä (isäntä) kokkaisi vastaavanlaisessa ilmestyksessä. 

Minulle kaikista leveimmän hymyn huulille nosti tuo oikeanpuolinmainen, jossa ilmiselvästi oli pala juhlamekkoa ja on siinä sievä höyhenreunakin.

2.5.2012

Valkovuokkojen valtakunta



Valkovuokot (Anemone nemorosa, syn. Anemonoides nemorosa) peittävät kauniiseen puhtaana hohtavaan mattoon kaikki lähitienoot nyt juuri parhaillaan.

Kaunista. Kun kasvillisuus luonnollisella tavalla saa vallata alaa ja kasvaa, on lopputulos upeaa ja jäljittelemätöntä. Ihmiskäsi yrittää tehdä omasta mielestään kauniita istutuksia  ja asetelmia, mutta kyllä minun silmääni eniten miellyttävät  nämä luonnon omat istutukset.

Valkovuokkoinen metsä merkitsee minulle hiljaista mietiskelypaikkaa. Kannon nokassa tai ihan varta vasten kannetussa puisessa penkissä voi istahtaa ja antaa ajatustensa levätä valkeana aaltoilevaa maisemaa katsellessa. Siitä syntyy samanlainen  vaikutus kuin aavalle merelle tuijottaessa. Rauhoittavaa ja rentouttavaa.

Kaunista ja levollista kevään jatkoa alkaneelle toukokuulle.

Follow my blog with Bloglovin