Joulutontun askelissa

Ihan vain itseni iloksi kuuntelen kantri-joululauluja (CountryChristmas). Joulumielellehän sitä vähemmästäkin tulee, kun mielen täyttää soljuva musiikki ja tanssahtelevat askeleet saa vanhankin nuortumaan virkeäksi. 

Yleensä olen kuuliainen perinteiselle ohjeistukselle pyntätä koti jouluun ensimmäisenä adventtina. Mutta miksi? Kuka sitä nyt käy kurkkaamassa kalenterin kanssa, että nyt kyllä olet ottamassa varaslähdön - tonttuko? 

Onhan se etuoikeus elää nykymaailmassa, kun saa laittaa kauniita valaistuksia mustaakin mustempaan myöhäissyksyn pimeyteen. Niinpä asettelin valoja esille. Kun vielä jokunen tonttupoika ja enkelityttö on istahtanut punaisten huopien ja joulunpunaisten verhojen äärelle, on joulun odotus entistä vahvemmin läsnä. 

Nähtäväksi jää, mitä viikonloppureissusta palaava kodin nelijalkainen perheenjäsen miettii emännän asetelmista... 

Oikein miellyttävää joulun odotusta.

Toukokuun tonttu-ufot

 

Ajattelin päivittää viileän kevään kunniaksi villasukkapostia. Olen muutamina iltoina istunut ja neulonut mökkisukkia. Saaristossa, kun se kesäkin lämpenee vasta juhannukselta. Kunnon saaristolainen heittää villapaitansakin vasta juhannuksen jälkeen talvisäilöön.

 

Langan loput on tullut hyvin hyödynnetyksi ja olen antanut mallien syntyä pelkästä ajatuksen virrasta, paitsi yksissä villasukissa on tonttu-ukot. Nämä valokuvan etummaiset tonttu-ukkosukat päätin neuloa soveltaen tyttären ystävättären villasukista poimittua mallia. Erotuksena on, että ystävättären villasukissa lapaosa oli suurimmaksi osaksi vaaleanharmaa. Kuviot sain hyvin poimittua ihan pelkän valokuvan perusteella.

 

Hurjan lankapyörityksen jälkeen olin lopputulokseen tyytyväinen. Kirjosukkien lankojen pyörittäminen kun kysyy minulta tavallista enemmän kärsivällisyyttä ja laskemista. Iloisena villasukkien valmistumisesta esittelin niitä tyttärelleni. Hiukan oli hiljaista. Tytär katsoi sukkia ja varovaisesti ilmoitti näkevänsä tontuissa ufomaisia piirteitä... Siis oli neulonut TONTTU-UFOT!

 

Olin niin intoa täynnä ja sokeasti katsonut vain valokuvaa ja mielestäni laskenut laskemistani jokaisen silmukan oikein ja pyrkinyt toistamaan ne täydellisesti omissa villasukissani. Valokuvassa tontut näyttävät ihan aidoilta tonttu-ukoilta. Joten mikäs meni pieleen minun tekemien villasukkien silmien sijoittelussa?

 

Täytyy myöntää, että uudemman kerran ystävättären villasukkia suurentaessa, huomasin tonttu-ukkojen silmien olevan samoissa kohdissa, mutta ne olivatkin päälle neulotut  ja huomattavasti omien tonttu-ufojeni silmukkasilmiä pienemmät! Joten siinäpä vinkki sinulle, joka ajattelit kokeilla tonttu-ukkosukkien neulomista. Tai kenties haluatkin kokeilla neuloa aidot Willa Tammiston tonttu-ufot =D

Tonttuvaarin valkoinen tuoli

 

 

Tonttujoukko on saapunut Willa Tammistoon. Jokainen tonttu on löytänyt oman paikkansa ja joku vilkkaampi nuorukainen on vaihtanut asemapaikkansa uuteen. Vanhukset kuitenkin ovat tavoilleen uskollisesti hakeutuneet omille paikoilleen.

 

Keittiössä joulukuun valvontatehtävät on aloittanut tonttuvaari, herkkutonttuna tunnettu, Sipsu Sirmakka. Tonttuvaari on istahtanut omalle valtaistuimelleen. Perheemme koiranuorukainen teki tuttavuutta pienen istujan kanssa ja totesi muutaman nuuhkaisun jälkeen keittiötontun harmittomaksi, joten vanhalla paikalla tonttuvaari Sipsu sai vartiointiaan jatkaa.

 

Keittiön herkkutontun vartiointipaikan valtaistuin on valkoinen tuoli, mikä on levähtämistä varten. Keittiön sydämessä tulee olla levollinen paikka istahtaa ajatuksiensa keskelle, vaikka kuinka vaativat kokkaukset ja kiireiset leipomiset olisivat meneillään. Jouluisen asunsa valkoinen tuoli sai paksusta pampulamaisesta langasta mahdottoman pienillä puikoilla neulomastani pikkupeitosta. Sisustukseen ylipäätään torkkupeitoksi sitä haaveilin tekeväni, mutta työ osoittautui yllättävän raskaaksi niin puikoille kuin käsille. Bambu-puikkoni vääntyivät onnettomasti ja ranteessa tiukka neulominen tuntui rasitukselta. Kokeilin kierrepuikoillakin tehdä, mutta lopputulos ei enää ollut yhtä kaunis. Päätin tyytyä kahteen "pikkupeittoon", mitkä ovat oivalliset istuinalustat. Valkean tuolin selkämyspuolelle olen ommellut uuden tyynyn. Vanhan tavaran kaupasta ostamani lakanakankaisen monogrammi-tyynynliinan muodistin uuteen vintage-lookiin. Keräämieni pikkuliinojen joukosta löysin kauniin ristipistotyön, mikä punaisine dalahäst-kuvineen oli värimaailmaltaan jouluinen. Jämäpitsieni laatikostosta löysin vielä pienen pitsin pätkän kruunaamaan vanhan tyynynliinan jouluiseksi juhlatyynyksi. Leppoisa on istahtaa tonttuvaarin viereen ja nuuhkaista ilmasta kaikki jouluiset tuokset.

 

Toivotan teidän keittiöihinne mukavia joululeipomusten ja -kokkausten aikaa tonttujen kera ja ilman.

Joululahjavalvojaiset tontun avustuksella

 

Maassa on hitunen valkoista siis todella hitunen siellä sun täällä. Oikeammin sanottuna meillä maa viheriöi kauttaaltaan. Pihamaastamme suurin osa on upottavan märkää. Vettä on satanut niin kauan, että kaikkialla on todella märkää. 

Sisällä kuitenkin kynttilät on sytytetty, joululauluja kuunnellaan ja koti on puettu jouluun. Paketit on tänä iltana jaettu perinteisesti istujille valmiiksi. Väkimäärältään kasvavassa  suurperheessä säästetään joulupukin ja tontun aikaa sillä, että tonttu käy jo etukäteen jakamassa pakettikasat saajan paikalle. Hyvin organisoitu tontulta ja näin aikaa jää olennaiseen - yhdessäoloon. 

22.12. Tytteli-Tip, joululahjojen valvojatonttu

Tytteli-Tip on toinen kaksostontuista, joilla on erittäin tärkeät ja salaiset tehtävät juuri joulun alla. 

Tytteli-Tip on uurastanut äiti-ihmisen apuna ja laittanut kaiken valmiiksi salissa istujien iloksi. Jokainen saa oman merkatun paikan ja paikaltaan jokainen löytää samalla omat joulupukin tuomat paketit jo valmiina kasana. Pienimmät ovat jo ahkerasti käyneet arvioimassa kuka saikaan jätti-ison paketin tai kenelle on annettu kaikista kauneimmin koristeltu paketti. 

Tytteli-Tip on sallinut, että paketteja voi käydä kurkkimassa ja hypistelemässä, mutta hän valvoo ovella, ettei paketteja käydä liikaa helistelemään tai naruja availemaan, vaan salaisuudet tulee säilyä aattoiltaan saakka.

Joulu on jo ovella

Tildauksesta on moneksi, jopa partaiseksi tontuksi, kuten tämänpäiväinen joulukalenterin tonttu kertoo. Tonttuni matkasi Lapista saakka kauniissa joulupaketissa jouluisen tervehdyksen ja kauniin tilkuista valmistetun joulupallon kera. Pienillä eleillä voi luoda paljon iloa. Lahjan antaminen ja saaminen ovat molemmat mahdottoman sykähdyttäviä asioita kumpainenkin. Kaunis kiitos rumpalitontusta.

Tätä kirjoittaessani joulu on jo ovella kirjaimellisesti. Tuomaan päivästä on suomalaisessa perinteessä ajateltu joulun ajan alkaneen, kuten sanonta "hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi" kertoo.  Suomessa Tuomaan päivä oli myös pyhäpäivä aina vuoteen 1774 saakka.

21.12. Tuomas Tonttunen, pieni rumpalitonttu

Joulu on jo ovella ja ovesta kurkistaa Tuomas Tonttunen, pieni rumpalitonttu. Tuomaksen tehtävä on päristellä pienillä rumpukepeillään pientä rumpuaan joulukauden avajaisiksi. Kun Tuomas ilmestyy oven rakoon rumpuineen, alkaa jo perheellä olla aika asettautua hiljakseen joulun ajan tunnelmaan ja hengähtää kaikista arkisista kiireistään ja tohinoistaan.

Miten levollinen ja tärkeä tehtävä Tuomaksella onkaan, vaikkakin äänekäs. Kaikki odottavat Tuomaksen ilmestymistä, koska tietävät, että nyt se joulu pian on ja pienimmätkin osaavat jo laskea yhden käden sormista jäljellä olevat kalenteriluukut ja yöt jouluun.

Valkeata joulua odotellessa

Viime vuonna välipäivinä olimme mieheni kanssa ajelemassa lumenvalkeassa jouluisessa säässä. Teimme pienen pysähdyksen kaupungin keskustassa olevassa sisustusliikkeessä. Siellä oli meneillään täysi hyörinä myymälän lämmittämisessä, koska oli paukkupakkanen. 

Vaihdoimme kuulumisia myyjän kanssa ja samalla katselin talon tarjontaa. Silmiini osui yksin jäänyt pikkarainen tontunpoikanen. - Niin hän pääsi sitten meidän mukaamme Willa Tammistoon koko perheen iloksi.

18.12. Nipa Hyppynen, mäkitonttu

Nipa-tonttu rakastaa talvea ja ulkoilua mäessä. Nipa on mestari mäkihypyssä, kevytrakenteinen kun on ulkoiselta muodoltaan. 

Lapset rakastavat pientä ja näppärää Nipaa. Nipa-tonttu lähteekin mielellään koko perheen voimalla laskemaan mäkeä pulkalla. Nipa istuu sutjakasti takin taskussa tai sujahtaa huppuun piiloon, kun kovin lumipyräys on lentämässä kasvoille. Rennon mäkiretken jälkeen Nipa istuu mielellään höyryävien kaakaomukien katveessa ja iloisesta retkestä kertoo hänen ulkoilmasta hehkuvat posket ja hymysuu.

Talvi 2011 on osoittautunut melkoiseksi haasteeksi lunta rakastavalle Nipalle. Mutta keinot ovat monet, jos vain tahtoa riittää. Lumisempia kelejä odotellessa Nipa-tonttu istuu talon äiti-ihmisen wanhassa nuken kehdossa ja antaa ajatuksensa lentää lumisempiin maisemiin.  Kehto menopulkkanaan hän huristelee nojatuolissa pitkin lumenvalkoista neulottua torkkupeittoa odotellen liukkaampia kelejä ulkona.

Äitien jouluvalmistelut

Tämän päiväisestä luukusta kurkkaa tildattu tonttu. Tontun tehtävät alkavat kuvastaa jo lähestyvää juhlaa ja muistuttaa kaikissa huusholleissa hyörivistä äideistä ja vinkata muille perheenjäsenille pienistä, mutta tärkeistä apuvoimista kotien jouluvalmisteluissa. 

15.12. RUBY PUNANUTTU, äitien tonttu

Punanuttu-tonttu kuuluu kuuluisaan tildaheimoon. Punanuttu-tonttu on saanut tehtäväkseen perheiden äiti-ihmiset, jotka joulun alla väsäävät jouluvalmisteluja. Punanuttu on nyt saapunut Willa Tammistoon tarkistamaan, että kotona hääräävä äiti-ihminen saisi valoisaa joulunenergiaa ja malttia suuriin puuhiin jouluvalmistelujen alla. 

Punanuttu-tonttu kuiskuttaa ilmaan toppuutteluja, jos hän näkee, että äiti-ihminen on ryhtymässä talon kaikkien komeroiden ja hyllyjen siivoamiseen. Kuiskutuksellaan Punanuttu viestittää, että tärkeätä ei ole viettää joulua komerossa, vaan yhteinen lämminhenkinen joulun vietto rakkaiden ihmisten mukavassa seurassa. 

Pienen vihellyksen Punanuttu-tonttu päästää, kun äiti-ihminen yrittää laskea enemmän kuin kymmentä mahdollista tarjottavaa joulupöytään. Eihän se ole terveellistäkään ahtaa yhdessä illassa enempää sortteja kuin mm. kilkkunasta (kinkku + kalkkuna) ja rosollista lipeäkalaan, sillistä graaviloheen ja  peruna-lanttu-maksalaatikosta luumurahkaan.

Punanuttu-tonttu osaa kyllä yön hiljaisina tunteina hiipiä ja järjestellä joulun juhlapöytään äiti-ihmisen iloksi pieniä jouluyllätyksiä ja katsastaa huoneet tiptap-siisteiksi - kenties hänellä on ollut salaisia pikkuapulaisia :)

Joululauluilla tempoilua

Kauan sitten tulin ostaneeksi pianon päällä komeilevan pystipojan. Ostos tapahtui aikana, jolloin minulla oli neljä tytärtä. Lieneekö pystin ostos ollut enne, koska jonkin ajan kuluttua haikara toi poikalapsia kahteenkin otteeseen. 

Pianon päälle pystipoika päätyi, koska näin hänen kulmien alta tulevassa katseessaan jotakin sibeliusmaisuutta. Näin joulun kynnyksellä pelkkä pystin rintakuva on aika viluinen ilmestys, joten en malttanut olla laittamatta pojalle vähän lämpimämpää asustetta ylle.

14.12. KIPINÄ STARANEN, tempotonttu

Kipinä-tonttu ei tempoile, vaan antaa soittajalle musiikin kipinän. Kipinän tehtävänä on valvoa jouluisten sävelmien soljuminen oikeassa tempossa.  

Kipinällä itsellään on joulun tempona olla lento. Siis enemmän rento kuin lentoon lähtö.  Jos hän oikeasti ajattelisi lähteä tutkimaan jonkin toisen metropolin tempoa, kulkisi hän mieluummin allegro Allegrolla ja staran tapaan nauttisi Preston ja mieluummin senkin vauhti olisi lento. 

~tempo= kappaleen nopeus 

~lento = hitaasti  

~allegro = nopeasti  

~presto= kiireisesti

~Allegro ja Presto ovatkin sitten jotakin muuta :)

Piparipoika tontun paikalla

Perheemme traditioihin on kuulunut Lucian päivän vietto eri tavoin vuosien varrella. Lasten ollessa pieniä kävimme joka vuosi paikallisen Lucian kruunauksessa.  Kouluissa on perinteisesti juhlittu omaa Luciaa ja saatavilla on ollut Lucia-pullaa eli lussekatter. 

Lucian juhla on itsellenikin tuntunut kuin valo saapuisi talven pimeyteen. Erityisesti päivään liittyvä Santa Lucia-laulu saa minut herkistymään ja joulumielelle. 


Jouluaaton traditiona on perheessämme ollut vuosien saatossa, että joku neljästä tyttärestämme on ollut lapsuudessaan vuorollaan Luciana. Vuodet ovat vierineet ja edelleen Santa Lucia-laulu kuuluu jouluaaton odotetuimpiin yhteislauluihin isossa perheessämme. 

13.12 VALO VIRMAVIRTA, piparipoika 

Valo on nykyaikainen piparipoika, jolla on tärkeä seremoniamestarin tehtävä Lucian päivän kahvituksessa. Valo-poika  testaa, tietää ja tunnistaa keittiön parhaimmat Lucia-pullat eli lussekatter. Hänellä on keittiössä jatkuvasti multimediayhteydet auki maailman joka kolkkaan, jotta hän voi seurata tarkasti, miten arvokasta traditioita noudatetaan muuallakin kuin kotikeittiössä. 

Valo-poika on niin omistautunut muutaman päivän kestävälle työlleen, että hän ansaitusti sitten sukeltaa lepäämään seuraaviksi kahdeksitoista kuukaudeksi valkoiseen pahvilaatikkoon. Laatikossa Valo-poikaa jo odottavat Lucia-mekko (emännän vanha yöpaita), punainen nauha, patterilla toimiva kynttiläkruunu ja kynttilä. 

Tonttuja siellä sun täällä

Jouluostoksilla ollessamme kauppakeskuksen valtaisan isossa hehtaarikaupassa, pysähdyin punaisena huutavien hyllyjen ääreen. Sopivasti pienen äiti-ihimisen silmien korkeudelle oli rakennettu ständejä metreittäin tarjoamaan joulumieltä kotiin kuin kotiin.  Ainutlaatuisuus tuntui olevan kaukana, kun sadat punaiset tontut ja kimaltavat enkelit rintarinnan kilpailivat mainostavimmasta hymystä tullakseen ostetuiksi nykykotien melamiinilipastojen päälle.

Tarkalla silmällä sain sitten melkoisesti etsiskellä tingelitongeli-viidakosta sitä omaa makuani vastaavaa esinettä. Joulun tonttu-teemaa silmällä pitäen tavarapaljoudesta löytyi Willa Tammiston tontuille yksi perheenjäsen lisää. :)

12.12. PIPE POIKANEN, pikkulan aputonttu

 

Pipe-tontusta on kasvamassa perinteinen Willa Tammiston raportointitonttu. Pipe on kuitenkin liian nuori toimimaan itsenäisesti raportointitehtävissä, joten hänen pienille harteilleen on annettu alakerran pikkulan aputontun vakanssi.

Pipen tehtävänä on toimia pikkulassa hyllyn päältä tarkkaillen ja muistikirjaan täsmälliseti merkiten mm. vaihdetaanko tyhjät paperihylsyt uusiin, vedetäänkö vettä vesiklosetissa, pestäänkö kädet tai sammutetaanko valot.

Willa Tammiston päätontun mielestä aputontulla on vastuullinen tehtävä yksikseen istua valvonnassa pikkulassa, mutta toisaalta turvallinen. Päätonttu täsmentää, että pikkulassa Pipe-tonttu on Kuningattarelta turvassa. Kuningatar on Willa Tammiston kissa.

Kodin pukeminen jouluun

Minulla oli vanha vetoketjuhuppari, joka oli jo parhaat kesänsä nähnyt - vetoketjukin rikki. Se oli palvellut mm. talon maalauksessa ja väritys oli monesta kohtaa muutakin kuin joulunpunainen. Olin jo heittämässä sen pois, kunnes katselin sitä toisenlaisin silmin. Joten päivän aikana kaikki, mitä hyödynnettävissä oli käsityön nimissä, tuli käytettyä.

10.12. SINI SADEHELMI, säätonttu

Sini istuu parhaalla paikalla. Hän on saanut tonttuopiston käytyään tehtäväkseen toimia ympäri vuoden säätilan mannekiinina, jotta perhe tietäisi varustautua ulkoilmaan. Koska tehtävä vaatii asialle omistautumista ja melkoista kärsivällisyyttä pysytellä tonttuluonnolle vastaisesti pitkiä aikoja paikoillaan, on Sini-tonttu pitkän syksynkin jälkeen auringon paahteen ruskettama.

Sini-tontun vaatetuksesta voi päätellä, että Willa Tammisto sijaitsee alueella, missä talvinaikaan on muutama lusikallinen lunta. Sydväst-hattu sitävastoin kuuluu kesät talvet asustukseen, jopa tonttulakin alle :)

~~~~~~~~

Valkoinen sivustavedettävä sai kaverikseen joulunpunaisen sydämen ja joulumuorin kengän sekä muutama pieni tonttulakki tuli huristeltua ompelukoneella kodin kaikille pikkupatsaille. Nyt kaapien ja hyllyjen päällä nököttäjät näyttävät vallan jouluisilta.

Joulun kynttilät tontun kera

Joskus aikaa sitten olen löytänyt kotiamme joulun aikaan koristamaan hienostuneen, pikkuisen tonttutytön. Uskollisesti joulusta jouluun tonttutyttö ryhtyy tehtävään kuin tehtävään eri puolella kotiamme. Tämän vuoden tehtävä on kynttilöiden vartiointi. Kaunis kynttiläpussi on käsintehty romanttiseen jouluhenkeen ja ranskalaisen tekstin mukaan tonttutyttö hoitaa tehtäväänsä helmikuun toiseen päivään (kynttilänpäivä) saakka.

9.12 Adalmiina Chandelle, ranskalainen kynttilätonttu

Adalmiina on kynttilätonttu, joka vartioi talon pitkien valkoisten kynttilöiden varastoa. Tehtävä on vaativa, sillä joulun aikaan niitä poltetaan jatkuvasti. Adalmiina on kuitenkin taitava tyttö ja on tehnyt tehtävästä esteettisen ja käytännöllisen. Sen sijaan, että hän tukkimiehen kirjapidolla merkkaisi tylsiin pahvilaatikoihin viivoja käytetyistä ja jäljellä olevista kynttilöistä, hän istuu parhaalle paikalle kauniin ja herkän kynttiläpussinsa kanssa. Samalla hän on kaiken keskiössä ja pystyy seuraamaan talon elämää. Eikä keneltäkään jää huomioimatta montako kynttilää hänellä on varastossa.

Joulun pehmoiset paketit tontun avustuksella

Palmikkopartaisen Uolevi-tontun emännäksi tyttäreni valmisti rauhallisen ja mietteliään Tepsu-tontun.  Harvinaiset kuvat Tepsusta ilman minkäänlaista neulomusta sylissä... tai kenties hän jo miettimässä seuraavaa projektia.



 

7.12 TEPSU PUIKKONEN, neulojatonttu

Oletko joskus huomannut, että neulomuksesi olisi kuin itsestään edennyt muutaman kerroksen eteenpäin? Mahdollisesti sinullakin on kotona Tepsu-tontun kaltainen neulojatonttu. Tepsu ei nääs voi olla ilman iloista puikkojen kilinää, on se sitten oman tai isäntäväen käsitöissä. Tepsu on oikea mestaritonttu neulomaan eri paikoissa ja tilanteissa; mm. Uolevi-tontun moottoripyörän kyydissäkin tyynenrauhallinen emäntätonttu päräyttää esille neulomuksensa!

Tepsu-tontun tehtävänä on tehdä jouluksi pehmeitä paketteja koko suvulle. Tepsu-tonttu on jo muutaman sata vuotta pyöritellyt puikkojaan, joten siihen mahtuvat muutamat tuhannet villasukat lukuisien sukupolvien ajalle suvun taaperoista taattaan. 

Lämmöllä tehtyjä pehmeitä paketteja on aina ilo saada lahjaksi.

Jouluvalmistelut ja palmikkopartainen tonttu

Toinen tyttäreni on tehnyt tämän sangen vauhdikkaan palmikkopartaniekan. Palmikkoparralla on myös samanhenkinen emäntä, josta sitten myöhemmin.

8.12 UOLEVI RESSUS, vartijatonttu

Uolevi- tontulla riittää touhua, vilinää ja vilskettä. Hän on Willa Tammiston vartiointipäällikkö. Uolevi-tonttu tarkkailee jatkuvasti jouluvalmisteluiden etenemistä ja on nopeasti valmiina hälyttämään lisää tonttutyövoimaa, mikäli jokin tilanne vaatii tonttuapuvoimien säätämistä. Willa Tammiston tontut kunnioittavat ja tottelevat nöyrästi vartiointipäälliköä, vaikka välillä Uolevi-tonttu tuntuu toisista tontuista hieman stressaavalta ja niuholta. Toisten tonttujen mielestä syy lienee siinä, että Uolevi on liian lähellä ihmisten touhuja ja on saanut ressi-taudin. Erityisen pahana tapana Uolevi-tontulla on touhottaessaan puhua tassukkaan koko ajan. 

Joulukiireiden jälkeen Uolevi-tonttu rentoutuu ajaen ympäri vinttiä ohjattavalla moottoripyörällä.

Jouluherkut ja tonttuvaari

Tyttäreni valmisti muutamia vuosia sitten Kaneli-Kaisan ja hänelle puolisoksi Sipsu Sirmakan.  Sipsu on ehdoton suosikkitonttuni.

4.12 Sipsu Sirmakka, herkkutonttu

Kaneli-Kaisalla on komea tonttupuoliso. Tonttuvaarin arvonimen saanut pullea ukko istuu lempipaikallaan keittiön puuhellan lämmössä. Sipsu on arvokkaasta olemuksestaan huolimatta melkoinen vitsiniekka ja vetreä ukko.

Sipsu-tontun tehtävänä on vahtia jouluherkkujen valmistumista oikeiden reseptien mukaan ja palkkioksi hän saa  aina pienen palan kakkua.  Willa Tammistossa leivotaan joulun alla ja keittokirjat ovat käännellyt hiirenkorville saakka.  Koska talon emännällä on silmälasit melko usein mystisesti kateissa, on Sipsu-tontulla tehtävänä aina hiljaa kuiskata emännälle oikeat mitat keittokirjojen resepteistä.  Sipsu on myös mestari saamaan selvää emännän käsinkirjoitetuista koukeroista, koska on käynyt tonttulan apteekin käsialaopiston.

Sipsu on siis oikea herkkutonttu ja hänen ansiostaan herkkujen leipominen on aina pieceofcake.

Valkoisen sivustavedettävän tonttutyttö

Tyttäreni tekemä ihastuttava tonttutyttö laitetaan esille ensimmäisen adventin jälkeen. Tonttutytöllä on myös yhtä ihastuttava kavaljeeri, josta tarkemmin myöhemmässä vaiheessa joulukuuta. Tonttutyttö ja -poika istuvat vuoden yksitoista muuta kuukautta vintillä hyllyllä toisen komean pariskunnan kanssa.  

3.12 Kaneli-Kaisa, kotitonttu

Kaneli-Kaisa on ahkera ja reipas kotitonttu. Kaneli-Kaisa on ottanut tehtäväkseen suojella Willa Tammistoa. Pikkarainen, valkohapsinen Kaneli-Kaisa on jo muutaman sata vuotta vanha. Kaneli-Kaisa on melko ujo ja pysytteleekin vuoden yksitoista kuukautta piilossa perheeltä. Mutta joulun aikaan Kaneli-Kaisa tipsuttelee vintin rappusilta alas ja asettautuu komeasti näytille. Vieraitten tullessa Kaisa kuitenkin vilahtaa piiloon pönttöuunin taakse.  

Kaneli-Kaisan lempitehtäviin kuuluu salin lyhtyjen ja muiden kynttilöiden valvominen. Monesti, kun perheessä ollaan kiireisiä ja siirrytään huoneesta toiseen, on Kaneli-Kaisalla kova homma varjella taloamme. Kaneli-Kaisa tekee valvonnan tosi mielellään, koska hän saa kanelista glögiä ja piparia maistaakseen.

Valkoinen joulukukka ja tonttutarina

Puhtaan valkoinen on ...

... joulun väri.

Valkoinen piristää kummasti hengetöntä hangettomuutta. Musta maisema on kerrassaan armottoman näköinen. Onhan se niin, että suomalainen kokee joulun olevan parhaimmillaan, kun hanki hohtaa ja pieni pakkanen paukkuu. Kaikki vanhat, vahvat joulun värit nousevat parhaimpaan loistoonsa valkeata talvimaisemaa vasten. 

1. 12. Pyry Pauhuniekka, musiikkitonttu

Tämän joulun teema on vahvasti tonttuilussa. Blogin ensimmäisestä luukusta kurkistaa valkoisen joulukukan takana mielellään piileskelevä musiikkitonttu Pyry Pauhuniekka. Pyry on pieni ja vikkelä. Pyryn punaista hiippaa reunustaa lumivalkea reunus ja jaloissaan sillä on kullanvärisellä kellolla varustetut valkeat huopikkaat. Joulun aikaan se huristelee talon kissaa pakoon ja suihkiessaan eteenpäin se aivan kuin vahingossa kääntää talon kaikkien soittimien nupit kaakkoon. Pyry Pauhuniekalla on sormensa pelissä vielä jouluaattonakin, kun mummin hartaasti odottamasta paketista löytyy justinbieberiä ja matti&teppoon on pikkusiskon tyytyminen.  

Tonttuilua

Tontun sanotaan olevan pieni, ihmisenkaltainen haltijaolento. Tonttuja on pohjoismaisessa perinteessä ollut vilisemällä asialle kuin asialle. Eipä ole siis ihme, että jotakin tästä perinteestä on jäänyt elämään edelleen meidän aikakauteemme saakka. 

Kolmisensataa vuotta vanha joulutonttuperinne eli vahvana vielä oman lapsuuteni jouluina. Joulun alla sai olla tarkkana, kun tontut kurkkivat ikkunoista hyvissä ajoin ennen joulua, että oliko ollut riittävän kiltti saadakseen lahjoja. Monesti tätä sitten mietti lahjojansa katsoessa, että millainen kiltteyssaldo oli kunakin vuotena ollut.

Vaikka usko joulupukkiin menikin melko pienenä, jäi kuitenkin hiukan pientä toivetta siitä, että edes jokin kiva metsätonttu olisi olemassa. Kaiketi se pikkariikkinen tonttuilu-usko on säilynyt läpi elämän; saunatontun tehdasvalmisteinen korvike vartioi läpi vuoden saunan kiuasta kotonani ja kotitonttu tarkkailee elämää läpi vuoden paappani tekemässä nuken kehdossa vitriinin päältä.

Erityistehtävät olen varannut joulutontuille, jotka joulun alla kaivetaan komeron kätköistä. Pulskat, punanuttuiset tontut tulevat vartioimaan joulurauhaa lipaston päältä. Joulun tunnelma syntyy niiden myötä. Tontuilla perinteiden mukaan on edelleen tärkeä tehtävä vaalia ja hoitaa joulutunnelmaa kodissani. 

Joulun väri 2011 -kyselyn tulos

Iki-ihana suosikkitonttuni, Tonttu Toljanteri www.yle.fi

• Jos äkkiseltään pitäisi nimetä joulun väri, olisi se melko monella punainen. Monen lapsuusmuistoista nousevat mieleen punaiset tonttulakit, joulupukin punainen nuttu tai ainakin juhla-aterian punaposkiset jouluomenat. Lukijani osallistuivat kyselyyn samanhenkisesti ja kokivat punaisen ykkössuosikikseen!
• Valkoinen jakoi kärkisijan punaisen kanssa. Monestihan sitä kuulee ihmisten huokailevan, että joulu ei ole joulu ilman valkoista lunta. Kun untuvainen lumitäkki pimeässä talviyössä hohtaa hankella kimeltävistä hiutaleista, on olo jouluisin. Yhtä itsestään selvänä pidetään hohtavan valkoisia lumihiutaleita  tai valkoisia enkeleitä ja kruunukynttilöitä perinteiseen jouluun kuuluvina.
• Seuraavalle sijalle ylsi kulta. Kulta on niin juhlava, että sitä en omaan saaristolais-maalaisjouluuni paljon ripustelisi. Siinä on mielestäni itselläni yliampumisen vaara, mutta varmaan kaupunkijoulussa se tuo loistoa ja arvokkuutta. 
• Irtopisteitä jaettiin myös hopealle ja harmaalle. Joku kaipasi listaan vielä jotakin muutakin väriä, mutta ei tarkentanut toivettaan. Näitä edellä mainittuja värejä laittaisin omassa joulussani hillitsemään tunnelmaa räväkämpien tehostevärien kanssa.
• Tutkimusten mukaan myös vihreä yhdistetään jouluun. Vihreän ainoa oikea pari on mielestäni punainen. Sellaisenaan ne tuovat joulutekstiileissä oikean maalaismaisen joulutunnelman ja herättävät lapsuumuistot joulupöydän kauniista pöytäliinasta ja aina jouluisin piirongin päälle nostetuista kynttilänjaloista.

Kotitontun askareita

Kotitontun kanssa on ahkeroitu koulutöitä loppuun.

Kotityöt joulun valmisteluissa odottavat nyt vuoroaan.

Pieneen hetkelliseen lepotuokioon

on annettava itselleen kuitenkin aikaa.

~

Sininen hetki.