Kiirettä on ollut. Ei ainoastaan kesänloman jälkeen työrintamalla, vaan myös puutarhan sadonkorjuussa. On ollut harvinaisen satorikas syksy.
Loppukesästä poimittiin viinimarjoja uskomaton määrä omiin tarpeisiin ja ystävienkin pakastimiin saakka. Jopa piskuinen viiniköynnöskin tuotti muutaman hellyyttävän viinirypäleen.
Tänä syksynä on syöty ja korjattu luumuja valtavan paljon. Sitä mukaa, kun sain pussitolkulla kerättyä luumuja, saman verran tippui tuulessa maahan. Melko erikoista. Minä kilpaa tuulen kanssa ahersin luumujen kimpussa. Muutama viikko nautittiin sitten kunnolla mahat pömpöllä luumuista, kun jonakin vuonna sato on saattanut olla kourallinen luumuja.
Omenoita ja päärynöitä on niin ikään pursunnut saavit ja korit yltäkylläisesti. Hyvä niin, sillä syksyn sateiden saavuttua piiskaamaan kellastuvaa maisemaa, saadaan nauttia lämpimän kesän tuottamasta sadosta.