Kesällä ostin kauniit, vanhat lakanakankaat. Sitten olenkin kuukausia odotellut sopivaa aikaa ommella niistä verhot salin ikkunoihin. Mikä parasta, aika löytyi nyt joulun kynnyksellä.
Ostospuuhissa olin ilmeisesti niin kuuman kesäauringon sokaisema, että en huomannut lakanakankaiden rispaantuneita, paikattuja, harsittuja tai jopa jatkettuja kohtia... minkä nyt sitten talviharmauden umpipimeydessä näin. Kesän huumassa olin vain niin sokaistunut isoista ja valtavan taidokkaista monogrammeista sekä ehjistä pitseistä.
Mutta aika saa näkyä. Ommellessani mietinkin lakanoiden pitkää historiaa ja että ne pääsivät kuin pääsivätkin vielä uuteen tehtäväänsä.
P.S. Joulu lähestyy ja Willa Tammiston tontut ovat niin kiireisiä. Mutta huomenna saapuu joku talon tontuista taas kurkkaamaan joulukalenterista.
P.S. Joulu lähestyy ja Willa Tammiston tontut ovat niin kiireisiä. Mutta huomenna saapuu joku talon tontuista taas kurkkaamaan joulukalenterista.
6 mukavaa kommenttia:
Kauniit verhot ja lakanat! Vanhoista kankaista on kiva ommella uutta ja antaa ajatuksen lentää hetkeksi menneisyyteen.
Mukavia hetkiä Willa Tammiston tonttulaan :)
Kaunis kiitos ja hyppysellinen joulun taikaa lentäköön ilmojen halki till Marie Elisabeth's rum :)
Onpas ihanat verhot...minulla on mummon vanhoja lakanoita ja aionkin nyt matkia sinua ja ommella niistä verhot.Ihanaa lauantain jatkoa :)
:) onnea matkaan ja oikein leppoisaa lauantai-iltaa.
Kiitos vain kutsusta;
sievä verhoasetelma!
Papille puikoissa mukavaa joulun odotusta.
Post a Comment