28.1.2013

Langanloppuja isoäidin neliöihin


Kahvin nauttiminen nostalgisesta kahvikupista kruunaa kahvihetken. Toisilla on teeseremoniat ja toisilla taas omat kahviseremoniansa. Mukillinen kahvia antaa eri fiiliksen kuin kupillinen. Kahvin nauttimisen aikana voi lepuuttaa ajatuksiaan ja ettei kahvi viilenisi liiaksi, voi sen peittää isoäidineliöillä virkatulla kahvipannun myssyllä. Muutamat pikkukerät sukkalangoista asettautuivat uuteen tehtäväänsä pannumyssynä.
 
 
 
Virkaamisen ja neulomisen lisäksi istun mielelläni lukemassa. Virkkasin muutamat neliöt hartiahuiviksi, mikä lepäilee nyt sohvatuolin selkämyksellä kutsuvasti. Siitä sen voi halukas lukija tai torkkuja asetella harteilleen.


Vielä keskeneräinen on tämä huvikumpumainen peittoni. Siihen on etsittynä kaikenkokoisista ja - vahvuisita ja -tyylisistä langanlopuista pätkiä. Sitä on ollut hauska virkata. Olen muistellut niitä kaikkia töitä, mihin mitäkin lankaa olen käyttänyt. Nyt jokainen pienen pieni langanloppu tulee hyötykäyttöön. Odotan innolla päivää, kun pääsen siihen käpertymään ja onhan se ihan kaunis sellaisenaan löhöilylaiskanlinnan selkämyksellä.




Isoäidit ovat olleet taloudellisesti ajattelevia naisia. Kaikki hyödynnettin ja taloudellisuudestakin tehtiin esteettistä. Muistan itsekin saaneeni oman isoäitini tekemän tyynyn isoäidinneliöistä. Mikä ihana aarre se nyt onkaan ja edelleen muodikas monella tasolla.
 
 
 
Patalappuja aina tarvitaan, joten niitä nyt sitten vielä yksilöinä muutamasta neliöstä.

Ei kommentteja: