Kevät keikkui vauhdilla ja Willa Tammisto on nukkunut pitkään talviuntansa. Vieläkään emäntä ei ole fyysisesti saariston helmassa, vaikka meren äärellä onkin. Atlantin itärannan maisemissa kuluu tämän kesän alku.
Maisemissa havupuiden sijaan notkuvat palmupuut. Lintujen äänet täyttävät äänimaisemaa liikenteestä ja ihmisten häiriöäänistä huolimatta. Ensi kertaa olen livenä nähnyt mm. pelikaaneja ja Atlantin rantahietikolla rauhoitetun kilpikonnien muninta-alueen.
Tässäkin osavaltiossa kaikki on suurta. Naurattaa, että jopa ruohokin on suurempaa kuin Euroopassa. Mietityttää, että onko kaikki aina ollut suurempaa... Yrtin muistella 26 vuoden taakse ensimmäistä tuntumaa Yhdysvaltoihin. Enkä millään saa päähäni samaa mielikuvaa kuin nyt näistä viimeisimmistä reissuista. Vaikka autot ja kodinkoneet tuntuivat tuolloinkin isoilta, muuten en kokenut eri asioita niin erityisen suureellisiksi. Ehkä joku tätä asiaa miettinyt tai tutkinut voisi valaista pohdintaani.
Mikäs tässä on auringossa lomaillessa. Istun blogia päivittämässä tyttären "poolilla" ja nautin elämästä. Gekkot vilistelevät allasalueen reunamilla. Minulle tuntemattomat linnut lentelevät ja päästävät omia erikoisia ääniään. Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta. Palmut huojuvat pienessä tuulen vireessä.
Päivitellään lisää tunnelmia fiiliksen mukaan. Lämmintä kesäpäivän jatkoa kaikille lukijoilleni!
2 kommenttia:
Ihana paikka tuo FLorida. Itse olen käynyt Orlandossa ja Miamissa.
Meilläkin Suomessa ollut aika trooppiset oltavat viimepäivät. Hellettä 30 asteen nurkillaja mieletön kosteus.
On se kaikki SUUREMPAA siellä ;).
Mukavaa altaalla loikoilua sinulle!
Halauksin Erica
Kiitokset.
Täällä tämä menee rennosti oleillen ja tropiikikn elämää ihmetellen.
Lähetä kommentti