Talot ja sisustus ovat kiehtoneet minua pienestä pirpanasta saakka. Varhaisimmat muistikuvat vievät monen vuosikymmenen taakse. Muistikuvissani olen peittoihin peitelty toipilastyttö, joka istuu äidin käskystä vielä sängyssä tautia selättämässä. Tuohon aikaan kun kaikki rokot sairastettiin läpi. Tautitaustasta huolimatta ne ovat olleet niitä prinsessapäiviä. Hemmottelu oli minun lapsuudessa puhdas piirustuslehtiö ja uudet huopatussit. Aivan ihanaa. Paperiarkit täyttyivät unelmatalojen suunnitelmista ja sisustuksista. Lapsuuden nukkekoditon maailma piirtyi huopatussit höyryten paperin pintaan. Talot olivat minun satumaailmani, jonne kuvittelin erilaisia perheitä arkeen ja juhlaan. Pitkään toipilaspäivien tuotokset säilyivät tarkasti pinottuina sängyn alla vetolaatikossa. Jossain vaiheessa lapsuuden huone kuitenkin muuttui vierashuoneeksi ja "arkkitehtiluomukseni" joutuivat väistymään uuden sukupolven lelujen tieltä.
Talot eivät ole jättäneet minua aikuisiälläkään. Vanhimpien lasten ollessa pieniä innostuin yhtenä tuttipullon lämmitysyönä suunnittelemaan helsinkiläisen satavuotiaan kivitalon keittiön seinään pikkukylän talojen siluetit. Hetken inspiraatiosta syntyi satukylä persoonallisuutta henkivine taloineen, joista lasten kanssa keksittiin tarinoita. Tarinoiden taloissa asui hullunkuristen perheiden stereotyyppisiä jäseniä; kuten pullea leipuri tai yksinäiselle saarelle piirretyssä mökissä piiputteleva vanha kalastaja. Muutto tuli vastaan ja sinne se jäi "talorivistö" remontoitavaan talovanhukseen - ja varmasti peittyi valkean maalin alle. Onneksi valokuvausta harrastava ukki ikuisti valokuviin ja vanhan ajan diakuviin seinämaalaukseni muuttopäivän aamuna, joten dokumenttia on jäänyt näistä luomuksistani.
Talot ja sisustus ovat aikuisiällä muuntuneet oman kodin puuhastelun ja bloggailun lisäksi myös visuaalisen nälän täyttämiseen nojatuolimatkoilla. Hyllyt ja kaapit pursuavat sisustus- ja talokirjoja. Päivän postaus koskettaa myös tänään postiluukkuun kannettua uunituoretta kahdentoista kodin sisustamisesta kertovaa kirjaa. Useat sisustuskirjat täytetään runsailla valokuvilla. Tässä kirjassa tekijät ovat saaneet haastatteluilla peilattua esiin erityyppisten asuntojen aitoa henkeä ja kotien asujia. Tämä on inhimillinen kirja mukaansa poimivine tekstiosuuksineen ja oivaltavine sisustusratkaisuineen. On kirja visuaalisesti kuvitettukin. ~ Lähdenkin nyt nojatuolimatkalle teekupponen kädessä ja annan kirjan viedä mukanaan kahteentoista kotiin.
-----
Kirja: Kivilahti & Keltanen: 12 x koti. WSOY. 2013. s.159
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti