~
Vierashuoneen peiliä ripustelin tänään ja se olikin hankala urakka. Peili on painava 1960-luvun kookas kuvastin. Ajan kuluminen näkyy mm. siinä, että toinen peilin kiinnitykseen tarkoitetuista ripustimista on murtunut. Kun keksin ruuvailla ja kiinnitellä uudet kiinnitysmekanismit, huomasin peilin yläpuolelle jäävän rumasti esille seinäkoukun. Sehän piti tietysti peittää.
Rusettia ensihätiin kiinnitin siihen, mutta se näytti suorastaan yliampuvalta huoneen henkeen. Jotain valkoista kuitenkin sen ajattelin olevan. Yritin pyörittää ruusuja, mutta sekin oli jotenkin keinotekoisen näköistä.
Pengastin kangaspussejani ja vastaan tuli valkoinen 1980-luvun paitapuseroni, josta olin käyttänyt jo aiemmin kangasta tyynynpäällisiin. Huomasin hihoista saatavan mukavan muhkeat rusetit. Saatuani ne valmiiksi sovittelin niitä peilin yläosaan, ja totesin niiden muistuttavan yllättävästi siipiä.
Hetken kuluttua väkersin kaavat leivinpaperille ja leikkasin vanhasta lakanakankaasta kropan nukelle. Nukke sai vaatetuksekseen samaisesta paitapuserosta rakennetun mekon pitsi- ja rusettisomistuksilla. Hiuksiksi löytyi aikoinaan vanhantavaran kaupasta ostamaani kalastajanlankaa. Lanka oli jo sopivasti niin sekavassa möykyssä, että siitäpä tuli rento kiharapilvi enkulle.
Melko tyypillistä minun käsityöideoinnille, että aina ei tiedä aloittaessaan mikä lieneekään lopputulos. Mutta hauskaahan se vain onkin.
Ilmeisesti vierashuoneessa saa nyt nukuttua vartioidut unet.
~Rusettia ensihätiin kiinnitin siihen, mutta se näytti suorastaan yliampuvalta huoneen henkeen. Jotain valkoista kuitenkin sen ajattelin olevan. Yritin pyörittää ruusuja, mutta sekin oli jotenkin keinotekoisen näköistä.
Pengastin kangaspussejani ja vastaan tuli valkoinen 1980-luvun paitapuseroni, josta olin käyttänyt jo aiemmin kangasta tyynynpäällisiin. Huomasin hihoista saatavan mukavan muhkeat rusetit. Saatuani ne valmiiksi sovittelin niitä peilin yläosaan, ja totesin niiden muistuttavan yllättävästi siipiä.
Hetken kuluttua väkersin kaavat leivinpaperille ja leikkasin vanhasta lakanakankaasta kropan nukelle. Nukke sai vaatetuksekseen samaisesta paitapuserosta rakennetun mekon pitsi- ja rusettisomistuksilla. Hiuksiksi löytyi aikoinaan vanhantavaran kaupasta ostamaani kalastajanlankaa. Lanka oli jo sopivasti niin sekavassa möykyssä, että siitäpä tuli rento kiharapilvi enkulle.
Melko tyypillistä minun käsityöideoinnille, että aina ei tiedä aloittaessaan mikä lieneekään lopputulos. Mutta hauskaahan se vain onkin.
Ilmeisesti vierashuoneessa saa nyt nukuttua vartioidut unet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti