Tapetoitu lipasto

Suomeen oli alkanut 1990-luvun alkupuolella tulla huonekaluliikkeisiin virolaisten käsityönään tekemiä huonekaluja. Kaksikymmentä vuotta sitten perheen arkea helpottamaan hankittiin ensin yksi lakattu mäntylipasto ja pari vuoden kuluttua tuli ostettua toinen samanlainen lipasto petsattuna. 

Halusin arkieteiseemme kestävän ja pitkäikäisen lipaston, jossa kaikki olisi näppärästi käsillä. Lipastossa piti olla jokaiselle oma laatikkonsa, minne omat myssyt ja vantut voi laittaa ja mistä ne sitten myös löytäisi. Ihastuin virolaiseen mäntylipastoon. Se on kursailematon ja siinä on komeasti sormiliitoksilla rakennetut laatikot yms. pientä minulle tärkeää yksityiskohtaa. Suurimpana vaikuttimena ostopäätökseeni oli laadukas käsityö, sillä en halunnut huonekalua, mikä on tee-se-itse-koottava ja yhtä nopeasti tee-se-itse-hajoava. 

Lipastot ovat ajan saatossa nähneet lasten kasvun eri kotiemme eri huoneissa. Toisen lipaston maalasin jo jokin vuosi sitten valkoiseksi ja se toimii edelleen entisessä vaatesäilytyksen virassaan kotona asuvien nuorten makuuhuoneessa. Kuvan lipasto koki toisenlaisen tuunauksen vanhempien lasten jo muutettua kotoa. Muuttojen myötä vaatteitakin muutti maailmalle säkkikaupalla, joten kaappitilaa vapautui uusiin toimintoihin. 

Kuvan lipasto oli alunperin lakattuna ostettu. Työstin lipaston roosaan sävytetyllä valkoisella. Kokonaan valkoiseksi en halunnut sitä maalata, vaan ajattelin tehostaa sen uutta tehtävää tapetilla. Vaaleanharmaa kuvioitu tapettirulla on sama tapetti, mitä käytin aikoinaan harmaaseen klaffilipastooni. Paperitapetista oli sopivasti jäljellä oikeat määrät tätä lipastoa varten. Tapetin kiinnittäminen onnistui yrityksen ja erehdyksen kautta. Kestävyyttäkin olen testannut jo vuoden verran. Ajattelin tarkastella ajan kanssa tuunaukseni kestävyyttä. Itselläni oli omat epäilyt sen onnistumisesta toimia oikeasti tapatoituna käyttöesineenä. Vuosi on kulunut ja tapetti on kestänyt. Uusi tehtävä on toimia varastona mökin muorin käsityötarvikkeille.

Värikästä piparkakkutaidetta Tallinnassa

Tallinnan PiparkoogiMaania 2014

Jouluruoat olemme syöneet ja mennyt joulukuu on enää muistoissamme. Joulun ja uudenvuoden taitteen jälkeen jää vielä mukavasti yhteisen oleilun aikaa perheelle. Me aloitimme uutta vuotta yhteisellä perheteemalla eteläisemmässä naapurimaassa. Päätimme lähteä katsomaan vuodenvaihteen jälkeistä elämää Tallinnaan ja samalla viettämään yhteisen päivän viiden hengen kokoonpanolla. 

Tallinna tarjosi minulle henkilökohtaisesti jälleen kerran uutta inspiraatiota ja kaupunkina se toimii aina ideoiden lähteenä. Kaupungin slaavilainen värimaailma tuo erilaista katseltavaa suomalaiselle käsitöiden tekijälle. Ihailen sen aitoa käsityöiloittelua. Pohdinkin, että me olemme jokseenkin skandinaavisen pelkistetyssä värimaailmassa pitäytyviä omissa töissämme, vaikka 76 kilometriä etelämmässä ollaan jo ihan toisessa värimaailmassa. 

Vanhakaupunki on lempikohteeni Tallinnassa ja siellä ei taida olla putiikkia, missä en olisi käynyt. On ihaltava asia, että virolaiset pitävät yllä käsityötaitojaan ja että käsitöitä tarjotaan ylpeänä turisteille matkamuistoiksi.

Tallinnassa on myös design- ja arkkitehtuurigalleria, jossa on vielä muutaman päivän meneillään PiparkoogiMaania -näyttely (19.12.2013-08-01-2014). Näyttelyä on järjestetty jo kahdeksan vuoden ajan. Töitään näyttelyyn tekevät taiteilijat, arkkitehdit ja suunnittelijat. Vallan taidehistoriallisia ja historiallisia juttuja piparkakkutaikinoista oli tänä vuonna syntynyt. Kuvia olisin voinut laittaa vaikka kuinka paljon esille, sillä niin hienoja työt olivat. Päätin kuitenkin pitäytyä konservatiivisesti "piparkakkutalo"-aihealueessa ja tietenkin slaavilaisessa rakennustaiteessa ja värimaailmassa. Vielä sinäkin ehdit käydä kurkistamassa näyttelyä ja hakea ideoita ensi joulun omiin pipakakkutaloihin ja -luomuksiin :) 

PiparkoogiMaania: 

Disaini-ja Arhitektuurigaleriis,Pärnu mnt 6, Tallinnas.
Näitus on avatud iga päev kl 11.00 - 18.00;24. ja 31. dets 11.00-15.00;
Suletud 25.dets ja 1.jaan. Kohtumiseni

http://uudised.err.ee/index.php?06221021 (2010)

http://www.ohtuleht.ee/557859/piparkookidest-kunstiteosed-teema-on-tanavu-kunstiajalugu (2013)

Valokuvasta sisustustaulu

Joskus itse otettu valokuva puhuttelee. Syynä voi olla kuvan kohde tai päivä, jolloin kuva on otettu tai muu merkittävä kuvaan liittyvä muisto.

~

Olen oikein innokas kuvaamaan. Vuosikaudet olen jaksanut tehdä valokuvakirjoja, joihin olen leikannut ja liimannut kaikenlaista mukaan jo kauan ennen kuin mistään skräppäämisestä on edes puhuttu. Kuvia on niin paljon, että niitä edelleen odottaa kirjoiksi koottavana pusseittain. Kenties joku kesäloma on aikaa tähän puuhasteluun.

~

Digikuvien aikana kuvia tulee entistä enemmän. Nyt teenkin suoraan valokuvakirjoja teemoittain. Toisaalta pyrin tekemään minulle merkityksellisemmistä kuvista vielä jotakin erityisempää. Mahdollisuudet ovat nykyään niin rajattomat.

~

Yhdestä digikuvasta päätin teettää taulun ja olen oikein tyytyväinen. Kuva muistuttaa aina siihen katsahtaessani kylmästä, talvisesta päivästä vuosipäivämatkalla naapurimaassa. Aivan fantastinen idea toteutettavaksi uudelleenkin. Ikimuistoinen päivä ikuistettuna.

Käsityömatka Tallinnaan

(tallinnalaisen suklaakahvilan vartija)

~

Pohjoinen talvi on kuvauksellinen.

Hyisessä talvisäässä matkustin eteläiseen naapurimaahamme

katsomaan heidän käsityöläisten ihania tuotteita.

~

Kaupat olivat täynnä toinen toistaan´

ihanampia käsitöitä.

Idearikas reissu

hyytävästä kylmyydestä huolimatta.
 

(Tallinnassa 2011)

~

Matkailu avartaa ~

myös käsityömatkailu.