Vintage-rintarossi tikkitakkiin

Luin äsken Jenny Josephin Warning-runon. Jotenkin "kukkahattutäti"-runo huvitti, nauratti ja suretti. Hyvä runo koskettaa ja nostaa pintaan monia tunteita. 

Olen huomannut, että tiettyyn ikään tullessaan, antaa itselleen huomaamattaan luvan ottaa rennommin. Kaupassa voi käydä ilman meikkiä. Ei ole katastrofi, jos ei joka päivä ole eri vaatteet töissä. Vaatteissa kaiken ei tarvitse aina niin natsata, sillä mielenkiintoiset yhdistelmäthän luovat kuvaa vanhan rouvan taiteellisuudesta. Onhan se kiva olla vähän enemmän boheemi kuin harmaavarpunen. 

Runon ote tuntui kolahtavan nykyiseen asustemaailmaani. Tykkään käyttää erilaisia vintage-asusteita, mitkä minusta ovat kivoja. Olkoot vaikka kuinka mummuisia tai "yesterday". Sowhat - niinkuin nuorisolla on tapana kommentoida. 

Ennen lumen tuloa, olo oli kuin paksulla pingviinillä untuvaisessa toppatakissa. Vaihdoin kaapin perältä kevyemmän tikkitakin, mikä oli musta kuin alkutalven luonto. Halusin siihen jotakin oman tuotannon vintagea mukaan. Rintarossin valmistin vanhasta pikkuruisesta pitsiliinasta, virkatun peiton yksittäisestä palasta ja irrallaan laatikossa pyörineestä ruususta. On vanhalle rouvalle tyylikästä - omasta mielestäni. 

Toivotaan, että "kukkahattutäti"-maailmani pysyy vielä linjassaan. Runon maailmassa kun on ikävämpikin tulkinnan puoli  ikääntyvän ihmisen heikkenevästä muistista. Toivon teille kaikille hyvää alkanutta tammikuun viikkoa ja nautitaan elämästä!

Warning

"When I am an old woman I shall wear purple

With a red hat which doesn't go, and doesn't suit me.

And I shall spend my pension on brandy and summer gloves

And satin sandals, and say we've no money for butter.

I shall sit down on the pavement when I'm tired

And gobble up samples in shops and press alarm bells

And run my stick along the public railings

And make up for the sobriety of my youth.

I shall go out in my slippers in the rain

And pick flowers in other people's gardens

And learn to spit.

You can wear terrible shirts and grow more fat

And eat three pounds of sausages at a go

Or only bread and pickle for a week

And hoard pens and pencils and beermats and things in boxes.

But now we must have clothes that keep us dry

And pay our rent and not swear in the street

And set a good example for the children.

We must have friends to dinner and read the papers.

But maybe I ought to practice a little now?

So people who know me are not too shocked and surprised

When suddenly I am old, and start to wear purple. "

by Jenny Joseph