Näytetään tekstit, joissa on tunniste helmet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste helmet. Näytä kaikki tekstit

2.11.2013

Joulumyyjäisiin valmistautumista


Syysloma meni jo ajat sitten. Ajatuksena oli poimia aatoksia neuloosin keskeltä blogiin, mutta neulomukseni veivät minut kokonaan. Kokonaiset neljä päivää tein vain "aivotnarikkaan"-periaatteella käsitöitä. Täydellisen neuloosin vallassa syntyi neljänä päivänä yhteensä neljä menevää pipoa. 

Tavoitteenani on valmistautua vähitellen tuleviin joulumarkkinoihin. En tosin ole asettanut itselleni pakko-osallistumista, vaan ihan "mikä-hyvältä-tuntuu"-linjalla mennään. Syyslomasta tuli siis täydellinen huvi-hyöty-meininki minun makuuni.

Lokakuun loppu ja marraskuun alku on ollut vastapainoksi täysin neuloositonta menoa. 

Pääsin tänä viikonloppuna vasta vähäksi aikaa toisen lempiharrastukseni (ompeleminen) äärelle. Kuin pieni lapsi karkkikaupassa pengastin varaston kasseja joulumyyjäiset mielessä. Löysin itselleni tunnusomaisia materiaaleja sen verran, että pääsin pientä ja sievää sopuhintaan ompelemaan myyjäisiin. 

Joululaulut soivat vieressä tunnelmoiden, kynttilä palaa ja tuotoksia syntyy. Ihana aika pimeydestä huolimatta. 

Myöhemmin illasta kävelen katselemaan kaunista valomerta hautausmaalla. Muistoja on mielessä ja rakkaat läsnä sydämessä tällaisena iltana. 


3.5.2013

Salonkikelpoinen sisustustyyny



Vanhojen tyynynliinojen kasassa on ollut liina, jossa on pienet monogrammit. Kuvassa ne eivät näy, mutta sijaitsevat pitsikukan vieressä oikealla puolella. Pitsikukan kohdalla oli ajan patinan aiheuttamana reikä. Sellainen puhki kulunut kohta, josta joko pienillä pistoilla valkoisella langalla ompelemalla saisi mahdollisimman huomaamattoman, mutta sitten mielestäni se ei enää olisi niin salonkikelpoinen. Joten tyynyliina on saanut odottaa sitä ahaa-elämyksen päivää.

Näitä valkoisia tabletin kokoisia pikkuliinoja minulla on muutamat kappaleet. Niistä jokaisen olen sijoitellut sisustustyynyihini. Tämän tyynyliinan valkoisen värin valkeusaste oli minusta juuri yhteen sopiva pikkuliinan värisävyn kanssa. Yhdistellessäni lisäsin vielä herkän pitsiliinan keskelle. Sekä sitten se jokin piti tähänkin tyynyyn saada ja se löytyy pitsiliinan keskiöstä. Paitsi, että siinä on minulle tyypillisesti kermanvalkoinen helmi, nostatin pitsiliinan keskiosan vanulla keskiöstä ylöspäin ikään kuin luodakseni auringon liinan keskelle. Se näyttää siltä kuin se olisi ollut aina siinä. 

Jotakin piti keksimän tuohon monogrammien viereen haperoituneeseen reikäkohtaan ikään kuin huomaamattomaksi kohdaksi, eikä niin että alleviivaisi kohtaa "tässä nyt on tällainen reikä, katsokaapa" - mallilla. Joten yhden yksittäisen pitsikukan omalla logollani siihen ompelin. Nyt kohta sai ulkoista vahvistusta huomaamattomasti ja vieläpä salonkikelpoisella tavalla. Paraatipaikalle laitoin valmistamani sisustustyynyn komeilemaan. 

Paraatipaikkatyynyistä meillä ollaan kahtamieltä. Minusta ne ovat ihania, esteettistä silmää hiveleviä ja kodin  "eisaakoskea" -osastoani. Nautin nyt siitä, että lapset ovat murrosikäisistä aikuisiin ja saan vapaasti asetella "hörhötyksiäni" huushollissa. Sitten on se kodin maskuliinisen enemmistön mielipide. Eli perheen miesväki on todennut paraatipaikkatyynyistäni, että ne ovat liian prameita. Niiden viereen ei kuulemma uskalla parkkeerata ja löhötä esim. jääkiekkoa katsomaan. Ei näistä tyynyistä tietysti jääkiekko ensimmäisenä tule mieleen. Ainahan voi komistukset siirtää pelin ajaksi sivuun, jos pelkää jääkiekon seuraamisen olevan liikaa sisustustyynyille ;). 

Viikonloppuna siis odotettavissa jääkiekkoa, kun aloitetaan koko pesueen voimalla Suomen Leijonien kannustaminen. Luvassa myöskin haravointia, ikkunoiden pesua ja yleisesti pihasiivousta talven jäljiltä. Vielä kun se aurinkokin alkaisi lämmittää, että päästäisiin hiukan yli +10*C asteen. ~ Hyvää viikonloppua kaikille.


Vappupäivän piknikillä Porkkalan maisemissa. Kuva: Willa Tammisto


13.4.2013

Ristipistoliinasta SoMe-pussukaksi



Lauantaiaamuna heräsin sateen ropinaan. Totesin, että "sellainen päivä". Ei ollut kovasti tänäänkään vielä sitä pihakunnostusten päivää. Joten suuntasin aarteitteni äärelle. 

Minulla on erilaisia pinoja ns. tehtäville projekteille. Pitsit, monogrammit, liinat ja  ristipistot omissa kasoissaan. Vastaan tuli ristipistoliina, josta en ole oikein saanut kiinni - jos nyt voi liinasta niin sanoa. Pikkarainen liina on tuntunut liian paksulta laitettavaksi tyynyihin. Joten siinä se on pyörinyt miettimisen alla. Tänään sitten juuri se oli ainut oikea ns. SoMe-pussukkaani. 

Vuosi sitten ostin iPhonen kaveriksi tarralla kiinnitettävän teollisesti valmistetun pussin. Tarra kesti vuoden. Sen jälkeen olen käyttänyt kymmenisen vuotta sitten  työkaverilta lahjaksi saamaa kännykkäpussia. Se on edelleen käypä, itsetehty ja Marimekon vaaleanpunaisella unikkokankaalla päällystetty. 

Kännykkäpussin lisäksi raahaan erilaisia sosiaalisen median käyttämiseen liittyviä teknisiä aparaatteja ja oheisjuttuja kassissa sekä taskuissa. Ymmärrätte tunteen, kun vapaa-ajan asunnolle saavuttuaan tajuaa, että "sejase" -aparaatti onkin kaupungissa. Maalla läppäri toimii vaan  nettitikulla ja tietysti sitä kaivatessaan huomaa sen olevan kaupungissa. Kyllästyyhän siihen jossakin vaiheessa ja haluaa asiat pedanttiseen järjestykseen.

Ristipistoliina muovautui SoMe-pussukaksi. Varastoista löytyi vetoketju ja sopiva pala ohutta superlonia pussukan pehmikkeeksi. Ompelin muutaman välihelmen kukkasten koristeeksi kuin omaksi tunnusmerkikseni. Sisäkankaaksi löytyi vanhasta kasariajan kesäpaidastani kankaanpala.  Siinäpä se ja ihan hyvä tuli. Nyt lienevät tavarat yhdessä paikassa ja kulkevat kätevästi mukana. Tietysti on aina olemassa riski, että joku päivä pyörittää kassiaan ympäri etsien SoMe-pussukkaa ja sitten on kaikki yhtä aikaa hukassa...

 -----
SoMe= sosiaalinen media





25.2.2012

Tyynyliinan pitsistä avainnauhaksi



Tyynyliinasta leikattu pitsi.
Vanhaa pellavaista ikkunaverhoa löytyi pitsin kaveriksi.



Kauniissa paidassa kimmelsi, joten avainanuha sai kauniit helmet piristeeksi.

Avainnauhaan kuuluu tietysti vanha avain.

Koriini on kerättynä muutamat tyynyliinojen reunoista kerätyt pitsit. Muistatte varmaan, että jokin aika sitten surkuttelin uutta käytäntöä monessa vanhan tavaran kaupassa, joissa lakanoista, liinoista ja tyynynliinoista leikataan vain pitsit tai monogrammit talteen myytäviksi. Positiivisesti ajatellen tapa antaa tietysti entistä enemmän luovia mahdollisuuksia miettiä mitä näistä kaikista oikein ompelee ja mihin niitä aikanaan käyttää.

Pyörittelin pitsiä ja laitoin sen kaulaani odottamaan leikatessani toista työtä. Siitä vinkelistä katselin uudelleen pitsinauhaa. Ajattelin, että saisiko tästä riittävän vahvan jollakin tapaa, jotta voisin sen käyttää avainnauhana ja että siitä tulisi mahdollisimman kestävä. Pöydällä oli valmiiksi pellavakangasta ja niinpä niiden yhdistäminen kävi oikein hyvin ja muutamalla taitoksella nauhasta tuli tukeva. Taakse ompelin vielä koristenauhan tukevuutta antamaan. Näin kokonaisuudesta tuli kaunis ja kestävä arjen koru.

15.1.2012

Silmäneulatyyny matkalaukkuun





Eilen tehdessäni silmäneulatyynyä jäi pienestä liinasta kangasta kulmien verran. Mietin, että se olisi hyvä saada johonkin vastaavanlaiseen käyttöön. Kangas on niin tukevaa ja hyvää käyttää johonkin, mutta pelkästään pieniä kulmia tuntuisi turhalta muuten säilöä.

Tutkiskelin kangasvarastoa ja löysin pienen, mutta erittäin tyylikkään melkein neliön muotoisen kangaspalan. En osaa sanoa, onko se liina vai koriste vai mikä. Katselin sitä hiukkasen ja pienellä virittelyllä siitä oli saatavissa erittäin tyylikäs suojakotelo pikkuliinoille, joihin voi matkaa varten laittaa tarvittavat silmäneulat ja muutaman nuppineulan.


Työn viimeistelyyn etsin helmien joukosta ne kauneimmat. Lopuksi kotelon kiinnittämiseen eli sulkijaksi löysin vanhasta tyttären pieneksi jääneestä juhlapuserosta nappeja, joihinka helmet kiinnittämälllä sai viimeistellyn lookin.





Nuppi- ja silmäneulat säilyvät siististi kotelon sisäpuolella, eikä koteloa katsellessa kenties arvaakaan sisältöä.



Oikealla olevan napin aukaistaessa kotelon kansi avautuu ja yllä näkyvät kankaan kulmat on avattuina ja näkyvissä. Neulatyynyn kannattaa muistaa pakata matkalaukkuun ruumaan - ei käsimatkatavaroihin.

6.1.2012

Vintage-vaatehuppu





Vanhoista monogrammeilla valmistetuista lakanakankaista tein saliin verhot ja vaikka kangas tuli lähes kokonaan hyödynnettyä, jäi jäljelle kuitenkin pienet palat kummastakin lakanasta. Kangas on minusta niin arvokasta, että päätin loput jatkokäyttää arvoltaan samanhenkiseen työhön.

Samalla kun siirtelin juhlavaatteita komeroon, sain idean. Kangasta oli juuri sopivasti, että siitä syntyy muutama kaunis ja persoonallinen suojahuppu juhlavaatteille. Sitten vain innoissani lähdin pengastamaan tilkkuja, pitsejä, nauhoja, helmiä ja muuta vintage-henkeen kuuluvaa työn loppusilaukseksi. 

Lopputulos ei ole minusta hassumpi. Kuvat vaan eivät tässä pimeydessä taskukameralla otettuna anna täyttä oikeutta lopputulokselle. Luonnossa sävy hupussa on niin täydentävä juhlatunikalle kuin vain ennalta suunnittelematta vaan voi olla mahdollista. - Ja sainhan taas käyttää tavaramerkkejäni: pitsiä ja helmiä.

16.4.2010

Keväinen pitsikukka




Yksittäisestä virkatusta palasta, pitsinauhasta ja helmestä loihdin kauniin kukan kevättakin kaulukseen. Uusi kevät koitti pitsiliinaa varten virkatulle palaselle!



Kukka käy myös yksityiskohdaksi sisustukseen.
Sopii se talvitakin kukaksikin.

13.4.2010

Iso, pitsinen sisustussydän






Pitsikuningatar
Juhlahetkiin
Äidille
Valmistujalle
Häiden sormustyynyksi
Omaksi iloksi

Helmi, pitsiä, pellavaa ja lakanakangasta





Valmistin muutamat isot sisustussydämet. Mieleeni tuli nuori hääpari, joka voisi käyttää sisustussydäntä sormustyynynä ja myöhemmin kotonaan sisutuksena muistuttamassa tärkeästä päivästä. Olen jotenkin hurahtanut sisutussydämien tekemiseen. Niitä syntyy kaikenlaisia ja kaikenkokoisia. Mutta ei kai koskaan ole liikaa sydämiä tässä maailmassa.

18.3.2010

Lakanakankaasta ja pitsiliinasta vintage-pussi







Ostin jo jokin aika sitten second-hand-kaupasta kasan vanhoja virkattuja pikkuliinoja. Vähän ajan kuluessa olen ideoinut niille uuden elämän, jossain muussa tehtävässä.


Tämä on pussukka puikoille. Pussukan sisus on vanhaa lakanakangasta, pitsi toisesta lakanasta ja vanha pitsiliina päällystämässä käsityöpussia, jonka koristelin kauniiksi ;) Sinikuvioinen nauha on Tilda Basics.

Arkisten esineiden juhlavaa säilytystä parhaimmillaan.


 

17.3.2010

Flemmina-sisustussydämet ja yhdet kuuset

Flemmina-sisustuskuuset
Flemmina-sisustussydämet

Flemmina-sisustussydämet
Flemmina-sisustussydämet
Flemmina-sisustussydämet


Ideoita sisustustuotteitteni käyttöön:
  1. Valkoiset kuuset on tarkoitettu kattaukseen. Kirjailen niihin nimet tai nimikirjaimet asiakkaan toivomuksen mukaan. Niihin voi tietysti kiinnittää nuppineulalla nimilapun. Kannattaa hankkia koko suvulle.
  2. Kantrihenkiset sydämet ovat ihana lisä lahjapaketin päälle!
  3. Kaapin tai laatikoston avaimeen kiinnitetty sykkyvä ruusuinen sydän.
  4. Suosituinta sisustuskoristetta - kierrätetyistä materiaaleista - on mahdollista saada tuoksulla tai ilman!

14.2.2010

Ystävänpäivä 2010

Flemmina-korut

Hyvää ystävänpäivää!
Glad Vändag!
Happy Valentine`s Day!

Vanhoista rikkimenneistä helmistä ja muusta askartelumateriaalista syntyi tämä sisustuksessa käytettä sydän tai voihan sitä käyttää vaikka uudelleen koruna.

30.1.2010

Virkatuista neliöistä lautasliinapainot


Flemmina-tyynyt
Flemmina-tyynyt


Flemmina-tyynyt


Mitä voikaan tehdä kahdella virkatulla neliöllä?
~
Vanhan tavaran kaupassa ne olivat hylättyinä, vailla ottajaa. Niin kauniita, etten raaskinut jättää ostamatta. Kotona valmistin näistä lautasliinapainot kesäiselle kuistille. Ompelin pitsit helmikoristeilla riisillä taytettyyn lakanakangastyynyyn. Uskomattoman kauniit niistä tuli ja uusi elämä alkaa Willa Tammiston kesäkuistilla.

16.11.2009

Pellavainen ja lakanakankainen sisustussydän



Flemmina-sisustussydän
"Aika tavaran kaupittelee" oli sanonta lapsuudessani. Totta joka sana. Vanhoista, valkoisista lakanakankaista, pellavaisista verhoista ja keskenjääneestä pitsityynynliinasta sekä käyttämättömistä helminauhoista loin kauniita sisustussydämiä. Ajattomia vuodenajasta riippumatta.

Pienellä varioinnilla reunapitsillä tein näistä erilaisia versioita. Joku asiakas halusi ilman tuoksua ja joku tuoksun kera. Yksinkertaisa, mutta kauniita.



 

13.11.2009

Jouluinen kranssi vanhoista helmistä

Flemmina-korut

Kauniin kranssin kokosin, kietaisin ja solmin vanhoista helminauhoista. Laitoin sen koristamaan laventelinsinisen kaappini oven kahvaa. Se on kuin kutsu tutustumaan kaappiin. Leikittelen mielellään erilaisilla väriyhdistelmillä. Juhlavan tuntu, vaikka ei ole pelkkää punaista, kultaa tai valkoista. Kannattaa siis rikkoa vakiintuneita kuvioita. Joulukoristelu voi siis olla muutakin kuin tontut ja olkikoristeet. Käsillä tekemisen iloa.

Joulukoristeena tämä toimii oikein hyvin, mutta saapi se olla esillä ystävänpäiväänkin saakka.

8.11.2009

Heijastavia sydämiä sykkimään



Pimeän vuorokauden sää tuntuu tosi pimeältä. Ihmiset pukeutuvat niin mustiin vaatteisiin kuin vain on mahdollista. Minne taas hävisi iloinen kesäväritys? Mustaan säähän siis suomalaisittain mustaa. Voisiko tätä pimeyttä valaista jotenkin, huomaamattomasti :)

Kävin imemässä ilon ideoita viikonloppuna Messukeskuksessa Käsityötaidon tapahtumassa. Mielestäni siellä ei vyörynyt tingelitangelitunnelma, vaan aito tekemisen ilo ja toinen toistaan kauniita töitä. Välillä silmillä oli hirveästi töitä, kun katseltavaa oli niin paljon ja niitä ideoitakin pulpahteli - tekemistä oli, että pystyi pitämään ideat päässä. Jouduinkin turvautumaan käyntikorttien valkoiseen takaosaan kirjatakseni ideavyöryn ylös.

Sydänheijastimista sain messuilla yhdestä materiaalitarvikepussista ideanpoikasta. Siitä lähti viikonlopun aikana oma versio heijastimesta muhimaan. Kuvan ensimmäisestä raakaversio-heijastimesta tuli niin makea, että laitoin sen koristamaan omaa takkiani (musta :/ ).

Nyt näitä omia ideoita on pulpahtanut runsaasti ja suunnitteluvihko pursuaa erilaisia vaihtoehtoja. Talven pimeyttä valaisemaan ajattelin pyörittää muutamat oman ideoinnin tuottamat uniikit sykkivät sydämet. Teen muunkin värisiä kuin pinkkejä - sinisiä, punaisia, mustia, harmaita, violetteja, pitsillä, helmillä, niiteillä, nauhoilla ym. koristeltuina. Eikä kaiken tarvitse olla sydämellistä, vaan vauhtipyörää motoristille on tarjolla tai kauniilla pitsillä reunustettuna herkemmälle pyöreään mallin  tykästyneelle. - Yksi heijastintilaus tuli heti!