13.12.2011

Piparipoika tontun paikalla




Perheemme traditioihin on kuulunut Lucian päivän vietto eri tavoin vuosien varrella. Lasten ollessa pieniä kävimme joka vuosi paikallisen Lucian kruunauksessa.  Kouluissa on perinteisesti juhlittu omaa Luciaa ja saatavilla on ollut Lucia-pullaa eli lussekatter. 

Lucian juhla on itsellenikin tuntunut kuin valo saapuisi talven pimeyteen. Erityisesti päivään liittyvä Santa Lucia-laulu saa minut herkistymään ja joulumielelle. 


Jouluaaton traditiona on perheessämme ollut vuosien saatossa, että joku neljästä tyttärestämme on ollut lapsuudessaan vuorollaan Luciana. Vuodet ovat vierineet ja edelleen Santa Lucia-laulu kuuluu jouluaaton odotetuimpiin yhteislauluihin isossa perheessämme. 



13.12 VALO VIRMAVIRTA, piparipoika 

Valo on nykyaikainen piparipoika, jolla on tärkeä seremoniamestarin tehtävä Lucian päivän kahvituksessa. Valo-poika  testaa, tietää ja tunnistaa keittiön parhaimmat Lucia-pullat eli lussekatter. Hänellä on keittiössä jatkuvasti multimediayhteydet auki maailman joka kolkkaan, jotta hän voi seurata tarkasti, miten arvokasta traditioita noudatetaan muuallakin kuin kotikeittiössä. 

Valo-poika on niin omistautunut muutaman päivän kestävälle työlleen, että hän ansaitusti sitten sukeltaa lepäämään seuraaviksi kahdeksitoista kuukaudeksi valkoiseen pahvilaatikkoon. Laatikossa Valo-poikaa jo odottavat Lucia-mekko (emännän vanha yöpaita), punainen nauha, patterilla toimiva kynttiläkruunu ja kynttilä. 

2 kommenttia:

Peikkotyttö Hanna kirjoitti...

Meilläkin tuollainen vekkuli piparipoika. ;)

Willa Tammisto kirjoitti...

:) Niitä saattaapi olla paljon liikenteessä näin joulun alla.